Pyhiinvaelluksen alkuvaiheet

Marhaba kaikki Habibit siellä Suomessa!

Profeetat Mikko Ja Tuomas pääsivät perille (silloin) aurinkoiseen Betlehemiin sunnuntaina aamulla kello neljä. Alunperin piti olla paikalla kolmelta lauantai-iltapäivällä, mutta lumimyrsky, kerosiinin vähyys ja ylipäätään kaikki perseily estivät saapumisemme ajallaan. Noh, toisaalta se oli hyvä aloitus paikalliseen kulttuuriin, jonka nähdessään saksalaiseen täsmällisyyteen tottunut suomalainen muuten saisi helpolla laakin. Ja olihan siinä jatkolennosta myöhästymisessä ja Wienin kentällä vietetyssä kahdeksassa tunnissa puolensakin - saatin Tellun lennolle paikat hätäuloskäynnin vierestä - AHHH! Jalat kiittää vieläkin.



Paikalliset tulliviranomaiset kiittvät meitä perinteiseen tapaan. "Why are you going to Bethlehem University and not some other in Israel?" Sir, I will take care of your passport. Take you bags and we must exray them again so right this way." (Siinä oli 24 tunnin matkustamisen jälkeen huumori vähissä Mikolta, joka kantoi 29 kiloa painanutta laukkuaan läpivalaisuun yhden kahden välissä yöllä.) Maksoi muuten 140 euroa tuo laukun tuonti. Tuli siis kallitt tuliaiset, suklaat ja kaurapuurot, joita laukussa oli varmaan ainakin sellatteet 5 kiloa a´la 20 € kilo.



Tie asunnolle löytyi Betskussa helposti. Hieman tosin oli Jännää, kun kulkukoirat juoksi kohti autioilla kaduilla haukkuen. Koirat myös pitivät mukavaa konserttia läpi yön (taitaa tapahtua joka yö). Aiemmilla reissuilla se ei ole hotellin 11 kerroksessa haitannut. Noh, onneksi Tumpilla on korvatulpat ja Mikko on muuten vaan rautaa. Tosin rautakin oli aamulla varsin jäässä, sillä asunto on todella kylmä. Lattiasta on poistettu kokolattiamatto ja sen kyllä huomaa, eikä tuosta eristyksestäkään ole tietoa.



Sunnuntaihin oli mukava herätä. Asuntokaan ei näyttänyt aivan hirveältä, vaikka kylläkin vaati kuurauksen lattiasta kattoon. Voitte arvat kumpi pesi vessan ja kumpi kakoi kurkkuaan pelkästä roskapussin tuoksusta 10 metrin päästä.. Neljän tunnin jälkeen asunnon Feng shui on kohillaan, kukkasia, suitsukkeita, viiniä ja koristekiviä sekä argila. Romantic romantic, sano. Ystävämme Elias poikkesi viinille illalla. Muutenkin oli kuin kotiin olisi tullut. Päästiin kämpiltä sata metriä sunnuntaina kun ekasta autosta huudettiin "Mikko, Kif Halak?"



Maanantaina tsekattiin vanhan kaupungin kuosi, Asemin huivikaupan tarjonta (paranee aina vain) ja vietettiin Ibben kanssa muutama tunti. Kaikki paikalliset ystävämme voivat hyvin ja ovat yhtä avuliaita kuin aina. Tuntee olonsa turvalliseksi. Majdi antoi meille argilan kämpille, voi sitä savun määrää. Se pitää myös mainita, että ostimme molemmat tänään uudet Dushdashat (arabimiehen kotiasu, paremmin tunnettu kuvailusta kaapu).



Tiistain ohjelmaan kuuluu Minervan tapaaminen yliopistolla. Lainataan jalustat, mikit ynnä muut, jos vaikka loppuviikosta päästään jo kuvaamaankin jotain. Lisäksi hiotaan juttujen käsiksiä ynnä muuta. Onneksi Ibbe lupautui asiantuntijaksi paikallisissa kontakteissa, helpottanee duunia huomattavasti.



Cosmos on avoinna ja sinne siis lauantaina. Tässä siis suurimmat tunteet ja tapahtumat. Muuten kaikki sujunut perinteiseen tapaan, eli meno on kuin timanttihääpäiviä viettävällä avioparilla - yhteinen blogi piti tehdä, kun PaPpa ei jaksa kirjoittaa :) Ei vaan..

Profeetat out!

Ma salaame.